Lisää ominaisuuksia kabinettiin.

Nyt kun tämä vekotin tulee varustetuksi uskomattomalla super-hyper-mutimedia-äänentoistojärjestelmällä, olisi kiva hyödyntää niitä myös muuten kuin kuuntelemalla Pac-manin "wakka-wakka-wakka" -ääniä. Siispä latasin vanhan kunnon Cubic-playerin ja sen kaveriksi High Voltage SID Collectionin joka sisältää yli 32 000 (!!!) sid -biisiä oi niin ihanaa Commodore 64 musiikkia =DDD

Laitoin kiintolevyn kakkoskoneeseeni tiedostojen siirron ajaksi. 1,44 Mb disketeillä monen sadan megan biisivalikoiman siirtäminen olisi varmasti tuottanut kyyneliä.


Kuutelin samalla kohinaa. Asentajan pikku apuri äityi tanssimaan. =)


Samalla kiintolevylle siirtyi veljen ohjelmoima käyttöliittymä. Kiitokset vielä kerran siitä. Aiheesta lisää myöhemmin.

Kiintolevy piti saada hiljaisemmaksi. Muistin kaapissa lojuvan ääneneristysmaton palasen joka oli jäänyt ylimääräiseksi tuon kakkoskoneen kiintolevyn hiljentämisen jäljiltä. Pacmankoneesta jäänyt CD-asema koki loppunsa. Revin sen sisuksista kaikki rojut pois. Tarvitsin vain kotelon.


Leikkelin matosta sopivia palasia ja liimailin kiintolevyn kylkiin, kattoon ja pohjaan. Ilman äänieristystä jätin vain virtaliittimen ja ide kaapelin kiinnityskolot sekä pienen alueen takaosasta jotta ilma pääsee kiertämään. Tosin testasin tuon kiintolevyn lämmöntuoton aiemmin eikä se lämpene juuri ollenkaan. Tämä on hienoa vanhoissa kiintolevyissä jotka eivät pyöri liian lujaa ;)

Asensin paketin CD-aseman koteloon ja teippasin tukevasti kasaan. Lisäksi teippasin kotelon kulmat ja reunat mahdollisen resonoinnin välttämiseksi. (Jätin tosin teippauksiinkin pienet ilmarakoset)



Paketti valmis työnnettäväksi cd-aseman entiseen koloseen.


Siellä on. Johdot kiinni ja testaamaan.

Teippauksista huolimatta kotelo resonoi pitäen pientä räminää/siritystä. Laitoin vielä paketin kulmien alle pienet tyynyt ääneneristysmattoa ja johan se hiljeni vihdoin.


Vielä räminää piti tietokoneen kotelon sisällä oleva "väliseinä" ja laajennuspaikan "suoja" vai miksi noita nyt sanotaankaan.. Väliseinän räminä loppui kun työnsin virtalähteen ja väliseinän väliin tukevasti palasen pahvia. Suojalevyn taitoin mutkalle.


Ahhh... Hiljaisuus.

Eniten ääntä koneessa pitää nyt virtalähteen tuuletin mutta sekään ei häiritsevästi. Tuskin tarvistee tuolle mitään tehdä. Koko konehan tulee vielä kabinetin sisään jonka voi vielä tahtoessaan äänieristää.

Otin cd-aseman virtajohdon ja käynnistysnäppäimen piuhat kotelosta ulos laajennuspaikan kohdalle jääneestä reiästä ja suljin kotelon. Tuskinpa tarvitsee enään avata. =)